Varattiin tuttujen kanssa agimestasta vuoro koko talveksi eli päästään keinonurmelle ja lämpimään kerta viikko treenaamaan! Aika luksusta :)

Molemmat tytöt tokottaa tuolla vuorolla, Veepu ilman sen suurempia suunnitelmia ainakaan vielä, Hippa opiskelee perusasioista. Ehkä veepun kanssa voisi ensi kesänä tokotella Tanskassa ja Ruotsissa tai sitten ei!

Veepulla intoa on ollut nyt kaksissa treeneissä enemmän kuin järkeä. Pitäisi vissiin tehdä enemmän sen kanssa kaiken kaikkiaan että paketti pysyisi kasassa. Vähän jo mietin et jos alkais koiratanssia vaikka tekemään ainoastaa Heelwork to music -juttua tosin, Veepukkakun rakastaa seuraamista. Mä oon niin laiska treenaamaan jos ei ole tavoitteita. Tuosta saisi Paapulalle oivan eläkelajin.

Hippa keskittyy ihan perusasioihin, se on vielä ihan pennun tasolla kun ei ole panostettu ollenkaan tokoon. Ainoa ero pentuun on, että se jaksaa keskittyä tosi kivasti tekemiseen, reagoi toki häiriöön mutta haluaa tehdä töitä! Se on kyllä kelpieksi vallattoman tasainen ja rauhallinen otus!

- Seuraamista paria askelta, kaksi menee hyvin kolmosessa alkaa jätättää...
- Noutoa, vauhtinoutoa, pitotreenejä ja läheltä kapulan suuhun ottoa ja nostoja. Vauhtinoudossa osaa hienosti haukkua kapula suussa, mutta    uskon että tuo jää pois itsellään, kun saa varmuutta lisää. Haukkuu enemmän komentaakseen että mitä nyt...
- Ruutua, pallolla (vaihdetaan kosketusalustaan jossain vaiheessa, kun on vauhti ja ajatus ensin kohdallaan.)
- Luoksetulon jättöä, ja vauhtiluoksetuloja
- Kaukojumppaa (hienosti osaa kelpie mennä maahan etujalkoja siirtämättä PLAAH)
- jääviä seisomaan ja maahan ihan leikkinä
- hyppyä, irtoomista hypylle ilman apuja

On siinä työsarkaa, mutta kivaa meillä on. Kokoajan vahvistetaan leikkiä, leikkiä, leikkiä... Hieman se vaatii käynnistelyä, mutta hienosti jo leikkii kun vauhtiin pääsee. 

Veepun haut on olleet vähän tauolla. Motivaatio katos kokonaan kun tajusin ettei tule kisakuntoon tänä vuonna. Muuten on paketti valmis, mutta turhan epävarmasti löytää ukot. Ei voi yhtään luottaa, että jos tulee pistolta takas ettei alueella ukkoa olisi. Kauheasti tekee töitä, mutta joku vaan tökkää. Motivaatiota tuntuu olevan, hyvin irtoaa ja nenäkin tuntuis olevan auki. En tie! Liian vaikeeta.... Ilmaisee hyvin löytäessään, eikä paineistu edes mitenkään. Liian helppoja treenejä liian pitkään uskoisin, ei vaan etsi tarpeeksi sitkeästi.
Pikkuruutu ja pudotettu menee ihan kivasti.
Vega sai ajaa jopa yhden makkarajäljen, ja taidetaan katsoa jos jaksetaan ajaa niitä jatkossakin, et miten muuttuu jäljestystyyli. Vegahan on pellolla opetettu, ja joka vuosi vahvistettu (ei viimeisenä kahtena vuonna) eli tietää kyllä mitä pellolla tehdään, mutta aika nopeaan siirtyy kyllä metsä moodiin jos jäljen hukkaa.

Hiipis on niin pro jälkikone, että pahasti kutkuttaa jatkaa pellolla vaan. Tosin pitäisi sitten etsiä kunnon peltoja, nythän ajetaan vaan nurmella ja satunnaisesti pelloilla, kun semmoinen sattuu kohdalle. Suoraa tikkaa kun singeri, kulmat sujuu eri namivariaatiolla hyvin (ennen kulmaa, kulman jälkeen, kulmassa ja ilman nakkia). Eilen ajettiin kunnon kaarteita, ja nekin Hii tikkasi tosta noin vaan. Ihme-eläin, alkuun jälki näytti tosi vaikeelta sille ja nyt tuntuu ettei edes keksi treeniä mistä se ei selviäis tostanoin vaan... Mutta siis työtä olis niin paljon vielä, jos meinais pellolle mennä. Moni kuvittelee, että peltojälki on helppoa ja kivaa, mutta totuus on ihan toinen. Työmäärä mikä Kettusen FH1 kokeen 36pisteeseen on tehty vrt Vegan käyttövalioituminen PK-jäljeltä on aika sama, ja Veepun aikaan voidaan lukea myös tottis ja esineruutu.

Hipponen myös on juossut viestiä, tosin aika vähän. Viimeksi juoksutettiin kolme pätkää n.200m  ja 50m siirtymä, mutta sänkipellolla, eli näkyvyys oli ok ja selkeä urakin vielä juosta. Mutta motivaatiota ja rutiinia. Hyvin pinkoo!

Lumo saapui meille hoitoon viime sunnuntaina, ja aloitti maanantaina juoksun!
Hetken pohdittuamme jäi Lumo meille hoitoon sitten hieman pidemmäksi aikaa, ja menee kotiin toivottavasti sitten vasta kun pennut ovat masussa kasvamassa.

Ensi perjantaille 12. juoksupäivä varataan proge, kun olemme viikonlopuksi lähdössä reissuun, mutta muuten mennään sitten sen mukaan miten merkit näyttään. Ajetaanko jo ennen perjantaita ekoille treffeille vai ei. Lumon Veepu äidillä on otollisimmat päivät olleet vasta 16.päivästä eteenpäin, saa nähdä tuleeko tytär tässä asiassa äitiinsä.

Lumoa saa nyt siis tulla moikkaamaan tänne meille!
Huikean jännää tämä on, saa nähdä kuinka hermostunut olen ensi viikolla...

Hippanen pääsi agittamaan pitkän pitkän tauon jälkeen. Hippahan kävi lääkärissä reilu viikko sitten ja tuomioksi tuli varpaan sisäsiteen repeämä. Vammastahan on jo puolivuotta aikaa, eli enää sitä ei lepuutella tms. vaan nyt jumpataan ja käytetään varvasta, ja tarvittaessa otetaan särkylääkettä. Samalla otettiin viralliset luustokuvat ja kun ei niissäkään näkynyt mitään estettä harrastamiselle Hippiäisen kanssa aloitellaan nyt sitten tosissaan agittaminen! HUBAA!

No Hii olikin ihan pro! 'Tauko' on tehnyt hyvää, Hii oppi leikkimään ja löydettiin isompi vaihdekin yhdessä tekemiseen. Myös psyykkisesti tuntuu pikku kelpie kehittyneen, siitä on yhtäkkiä tullut kovin rohkea ja reipas. Kontaktit kivuttiin tostanoin vaan, putkiin irtoaa ja ohjaukset sujuu ainakin vielä. Mä oon niin innoissani!

Tänään Hiipinen juoksi viestiä. Oltiin ihan metsässä ja ekaa kertaa en nähnyt enää Jannea joka jäi siis A-pisteeseen. Matkaa n.100m ekalla pätkällä ja siitä siirryin kahteen otteeseen vielä pidemmälle, eli vika pätkä jonkun 150m. Viis pätkää juoksutettiin. Otin lähetyksissä jo sivulla istumisen hetsauksen jälkeen ja näissä vähän empi lähtöjä, mutta lähti kuitenkin aina sitten hyvin. Jannella ei ollut lähtöongelmia, mutta se lähetti ihan pannasta kiinni pitämällä ja hetsaamalla. Hippa on niin etevä! Juoksee ihan pirun lujaa ja innoissaan
Pari päivää sitten käytiin jäljestämässä. Varikset söi kaikki Hipan nakit, mutta se ei Hippaa haitannut. Ajettiin 100m tyhjää tikkaamalla. VAU! No seuraavalle jäljelle sitten paljon nakkia palautteluksi.

Vaappu on hakuillut. Viime viikollakin kolmet treenit. Joku ongelma on nyt. Ei jostain syystä lähde oikealle puolelle. Vasemmalle ei mitään ongelmaa irtoaa, etenee ja etsii innoisssaan. Oikealle juoksee pari metriä ja tulee takas. Pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen että 90% meidän treenimaastoista on semmoisia että oikea puoli on vaikea ja vasen helppo. Olisko se näin yksinkertaista. Enemmän hyvää fiilistä ja onnistumisia vasemmalta ja oikealla sitten painetta ja huonoja juttuja. No funtsitaan... Selkeästi pitäisi myös panostaa nyt sitkeyteen. Tulee helposti pois jos ei löydä, on tottunut siihen että ukko löytyy heti, eli koitetaan saada semmoisia treenejä joissa joutuisi oikeasti etsimään plus vielä löytäisi ukonkin. On kyllä vaikea laji. Ilmaisut sen sijaan sujuu, liitettiin ne jo etsintäänkin eikä niissä ole ongelmia. JEI joku sentään sujuu! Tuskin tälle kaudelle kisoihin lähdetään kuitenkaan. Tavoite kyllä oli. Pikkuruutua ja pudotettuakin treenattiin. Nämä sujui aika mukavasti jo!

Ahkeraan me jaksetaan maastoja treenata, mutta tokoilu kyllä unohtuu koko ajan. No talvella ehtii

Ollaan kaveri porukalla varattu lämmin keinonurmihalli kerta viikkoon jossa on tarkoituksena pääasiallisesti tokoilla, ehkä välillä myös agitella! Tosi kiva!

Veepu on hakuillut kerta viikkoon ja siihen päälle sitten ilmaisuja jne. Kovasti koitan saada lisätreenejä jotta homma edistyisi. Oon kyllä tosi tyytyväinen Vaappuun, hyvin edistyy nyt, kohta siirretään ilmaisut mukaan ihan normi treeneihinkin. Vaihdoin Vegan vihdoin ruotsalaiseen rullaan, norski meni heti ekassa treenissä jossa oli löysemmällä niin monta kertaa jalan läpi, että turha ees yrittää. Samoin toivon et ruotsalaisen irtorullat pysyy paremmin Vegan suussa, nyt ilmaisutreeneissä menee turhaan aikaa siihen että tiputtelee rullaa vahingossa.

Veepu on myös vihdoin alkanut treenaamaan pikkuesineruutua ja pudotettua. Pikkuruutu on vaikea sille, ei malta oikein. Mutta kivasti on hiffannut idean nurtsilla treenatessa. Nyt vaan vaikeampaa maastoa ja toistoja, toistoja... Pudotetussa on harvoin ongelmia, arvasinkin että tää alkaa sujua ihan jees.

Hiipinen on pääasiassa jäljestänyt. Hippa menee taas huomenna lääkäriin näyttämään kipeää jalkaa, ja ehkäpä siitä napataan myös samalla viralliset lonkka ja kyynärkuvat. KOP KOP koputetaan puuta, mutta nyt jalka on musta ollut kyllä parempi, enkä muista nähneeni Hipan ontuvan n.viikkoon. Jälki sujuu kivasti, tyhjää otettu jo mukaan, ja kovin on motivoitunut työskentelemään,ja silti kivasti tarkistaa joka askelta edelleen. Kulmia kokeiltiin kanssa jo ilman nakkeja, ja näppärästi kyllä niissäkin työskenteli.